Minun tarinani

Alkanut viikko ei ole ollut erityisen armelias.

Eilen hukkasin lompakkoni (helppoa maksaa laskut ja ostaa ruokaa ilman rahaa...) ja tänään heräsin kunnon syyslenssuun. Olo on siis mitä parhain.

Vaikeinta tässä sairastelussa on se, että pitäisi osata ottaa rauhassa. Ulkona paistaa aurinko, on juuri sopivasti lämpöasteita reippaaseen juoksulenkkiin ja koulussakin varmasti pitäisi istua. Eilen illalla alkanut räkäinen olo ei kauheasti jarrutellut, vaan päätin uhmata terveyttä ja käydä juoksemassa läheisen järven ympäri. Oliko se tyhmää vai osoitus reippaudesta, sen sain tuntea aamulla. Tyhmää, koska räkäinen olo muuttui räkäiseksi oloksi potenssiin sata. Kuumetta ei sentään ole. Yritä siinä sitten olla rauhassa ja rasittamatta itseään kun syksyn juoksulenkki-innostus on suurimmillaan...




Ehkä on ensin hyvä valottaa juoksuhistoriaani.

1,5 vuotta takaperin totesin haluavani juosta. Sitä ennen cooperin testi oli ollut henkeäsalpaavan kamala kokemus, juosta jaksoin ehkä juuri ja juuri sen 12 minuuttia ja siitäkin 11 minuuttia kylkeen pisti ikävästi. Ei erityisen mukava kokemus, mutta varmasti sama kuin monilla muillakin. Halusin rakentaa itselleni hyvän juoksukunnon. Olen toki koko ikäni lenkkeillyt reippaita kävelylenkkejä koiriemme kanssa, joten ihan nollasta en kuntoa lähtenyt rakentamaan.



Meidän perheen koirat. Musta on minun ja vaalea jäi kotiin vanhempieni hoiviin kun muutin.

Ajatus pyöri päässä jokusen kuukauden, kunnes kesällä 2012 kävin tekemässä ensimmäisen lenkin juosten. Se oli 12 minuuttia jonka jälkeen kävelin kotiin. Seuraavana päivänä juoksin 13 minuuttia. Kyseisen viikon viimeisellä lenkillä juoksin 15 minuuttia. Seuraavien viikkojen aikana juoksin joka kerta hieman pidemmän lenkin. Mistään varsinaisesta nautinnosta tuskin voi puhua, sillä oikea hengitystekniikka ei tahtonut aluksi löytyä. Neljän viikon jälkeen osasin hengittää ja pystyin juoksemaan puoli tuntia. Oli kohtuullisen voittajafiilis!

Syksyn tullessa ilmoittauduin juoksukouluun. Se kesti muistaakseni 12 viikkoa ja alkoi joskus syyskuun tietämillä, jolloin tein ensimmäisen tunnin lenkin juosten. Juoksukoulussa irtaannuttiin vahvasti omalta mukavuusalueelta, joten totuuden nimissä juoksemisen ilo laantui aika voimakkaasti. Juoksukoulun jälkeen en juossut kahteen-kolmeen kuukauteen metriäkään. Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut kasvattaa juoksuinnostusta vielä puoli vuotta ennen juoksukoulua, sillä homma ei kuitenkaan siinä vaiheessa ollut rakkaudesta lajiin, vaan jotakin ikävän ja ihan kivan väliltä.

Tämän vuoden helmikuussa vedin jälleen lenkkitossut jalkaan ja kävin paristi viikossa juoksemassa. Maaliskuun alussa juoksin 1,5h putkeen, mikä tuntui ihan mahtavalta. Löysin flow-tilan ja sopivan vauhdin, jossa pystyin juoksemaan miten pitkiä matkoja tahansa. Maalis-huhtikuussa homma jäi täysin, kun tilalle tulivat pääsykoekirjat. Kesällä tein usein 10h työpäiviä, joten totuuden nimissä en suonut pienintäkään ajatusta juoksemiselle. Joka päivä toki tein tunnin-parin kävelylenkkejä, mutta itse juokseminen ei tuntunut kovin houkuttelevalta.



 

Kevät oli hieman tylsää aikaa myös koirille ilmeistä päätellen :D
 

Alkusyksystä muutin uudelle paikkakunnalle ja nyt vihdoin on alkanut uudestaan tuntua siltä, että voisin syysiltojen ratoksi käydä juoksemassa. Viime perjantaina lähdin ensimmäistä kertaa sitten viime kevään kokeilemaan, miten juoksu rullaa.

Sports tracker sanoi lenkistä näin:
Kesto 00:49:43
Matka 6.41 km
Keskivauhti 7:45 /km
Keskinopeus 7.7 km/h
Energia 376 kcal
Maks. Nop. 8.9 km/h

Olen tyytyväinen. Pystyin juoksemaan suoriltaan 50 minuuttia niin, etten ollut lenkin jälkeen kuollut. En lähelläkään. Tuntui hyvältä.

Eilisen lenkin strategiset tiedot:
Kesto 00:36:56
Matka 4.93 km
Keskivauhti 7:29 /km
Keskinopeus 8.0 km/h
Energia 297 kcal
Maks. Nop. 10.0 km/h

Ei hassumpaa. Nyt saan toki kärsiä tämän lenkin takia tukkoisesta päästä.

Toivon, että flunssa hellittää parissa päivässä ja pääsen toteuttamaan alustavaa suunnitelmaani. Tarkoituksena on juosta 2-3x viikossa, 1-2 lyhyempää lenkkiä (30-40min) ja yksi pidempi (1h-). Mitään muita tavoitteita ei tällä hetkellä ole, sillä ensin täytyy ehkä hieman kasvattaa peruskuntoa ja sen jälkeen vasta miettiä, kuinka paljon juoksuvauhtia kiristellään ja lenkkejä pidenneteään.